Bentley tuli taloon kesäkuussa 2015, pari viikkoa ennen juhannusta. Koirasta olin kerennyt haaveilemaan käytännössä koko ikäni, tällä hetkellä mittarissa on reilu 24 vuotta. Ikioma koira ei kuitenkaan tullut aikaisemmin kysymykseen, koska elämäntilanne ei olisi sitä sallinut.
Nyt elämää on kuitenkin rikastuttanut jo yli 9 kuukautta pieni gööttipoika, josta en luopuisi mistään hinnasta. Bentley on Aurinkolan kennelin ensimmäisestä pentueesta, johon syntyi 2 urosta ja 3 narttua. Länsigöötanmaanpystykorvia syntyy tällä hetkellä vähemmän mitä kysyntää olisi, joten olin todella onnekas kun oma göötti löytyi niinkin nopeasti. Lopullisen päätöksen koiran hankinnasta tein jouluna, jo seuraavassa huhtikuussa sain varmistuksen että, minulle tosiaan tulisi pentu.
Rotuna göötti oli minulle jo ennestään tuttu, sillä vanhempieni luota löytyy myöskin tällainen hännänheiluttaja, nyt jo 6 vuotias Urho, Karjakon Isomies. Oli siis luontevaa, että minullekin tulee juuri tällainen töppöjalka.
Bentley on tähän mennessä osoittautunut kelpo koiraksi. Se on ihastuttanut iloisuudellaan ja avoimuudellaan, eikä se ole vielä tavannut ketään kenestä se ei pitäisi. Hieman tottumattomia joskus hirvittää B:n innokkuus ja sen iholle tunkeva tapa tehdä tuttavuutta. Harjoituksen alla meillä on hieman rauhallisempi suhtautuminen uusiin ihmisiin. Jos Bentley saisi päättää se paistattelisi huomiossa kaiken aikaa eikä olisi hetkeäkään yksin.
Harrastuspuolelta olisi Bentsun kanssa kiva päästä kokeilemaan esimerkiksi jälkeä ja muita lajeja, jossa B pääsisi käyttämään nenäänsä, se kun on sille kovin mieleistä. Namien piilotus kuuluu Bentleyn lempileikkeihin ja se onkin siinä jo aika haka. Myös toko, tai rallytoko, olisi pienenä haaveena, mutta tämä vasta myöhemmin, kun Bentley on vähän kasvanut ja perusasiat ovat hallinnassa. Toki B:lle on jo opetettu jos jonkinmoista temppua, lähinnä koiran aktivoinniksi ja viihteen vuoksi. Tähän sarjaan kuuluu esimerkiksi ylävitonen, tassu, toinen tassu, kieri ja muuta todella hyödyllistä. Ja osaahan tämä pieni herra myös istua, mennä maahan ja odottaa sekä seisoa. Vierelläkin se osaa hetkittäin kävellä.
Kuitenkin aika näyttää mihin tässä ryhdytään, jos ryhdytään mihinkään. Kotikoirana Bentley alkaa pikkuhiljaa olemaan jo suht pätevä, vaikka se onkin aina valmiina toimintaan, se on myös aivan loistava päiväunikaveri eikä sitä haittaa vaikkei joka päivä olisi mitään sen suurempaa äksöniä. Bentsu osaa ottaa toisinaan myös erittäin rennosti ja vain nauttia olostaan, hemmoteltuna ja rakastettuna kainalokoirana.
Kaikella rakkauvella, Janna & Bentley
